Mutterikupin kirous

  Soli kulukaa joskus ysärillä, ku tuollaaset monikulumaaset kupit oli kovaa niinku muotia ja ne oli silloon olovana komeeta. Mutta niin oli lakalla ylähänostettu etutukkaki...kuinka moni viä tunnustaa tekevänsä ittellensä kyseesen kampauksen ja sen jäläkehen viä nauttii katu-uskottavuutta? Mäki nostin kyllä  tuolloon sitä etutukkaani lakan kans niin ristuksen palio ja join aamukaffini sujuvasti tuosta valakoosesta kulumikkahasta kupista. Nykyään tukka on päivittyny ja on justihin sellaanen ku tykkään, kiitos ihanan kampaajani. Ja mä NIIIIIN soisin, että tuo kuppiki olis siä mihinkä se kuuluus; kellaris, looras, johona lukoo; "muistoja ysäriltä" Mutta EI, siä se on saatana mun keittiönkomeros ja sillon mustia ja valakoosia kaveria ylitte tusinan. Eli kaveriinensa tuo kupinretales viöö KOKONAASEN HYLLYN!!! Ja se on jo ristuksen palio ylimitootettua, ku puhutahan tällääsen astiafriikin keittiönkaapiista. ( Niinku huomaatta, minoon maharotoon naisihiminen, suorastaan painajaanen, varsinki mieslukijooren mielestä. Minoon jo erelllisten päivitysten perusteella tullu ilimi kenkä- ja laukkufriikiksi... enkä oo eres viä keriinny toimittaa koruusta, joten siunakkaa ittennä, että oon jo valinnu uhurini, tuon Vastaavan Mestarin pohojanmaalta ) Mutta kumminki ny tähän astiateemahan. Ku toimitin kampaajalleni tuosta kulumikkahasta kupista ja sen tuomasta varjosta mun elämähän. Kuinka se salakavalasti ilimestyy milloon mistäki ja minkä tahansa kattauksen keskelle. Kuinka se EI SUOSTU KATOAMAHAN. Näis keskuteluus kampaajani sitte osuvasti keksiiki nimittää tuota kulumikasta tunnelmantappajaa mutterikupiksi. Mutterkuppi..... maistelin tuota sanaa mielesnäni. Sopii hyvin tuollaasen raksamiehen käyttöhön ja kätehen.. Minen vain nuorena sinkkunaisena tienny, että tuo kirottu kuppi tuloo olemahan pysyvä lisävaruste, komian ruskiasilimääsen sänkisen raksamiehen mukana. Mutta pakko se on ny uskoa ku täs ollahan jo hyvää vauhtia uurella vuosituhannella ja tuo kuppi kulukoo mukana arjes....valitettavasti myös juhulas. Ei niin kovia kekkeriä oo viä meirän markilla piretty, ettei tuo kuppihirviö olisi jostaki pöytähän ilimestyny. Ei niin loistokkahia kaffikutsuja ookkaa, etteikö tuo ristuksen mutterihässäkkä jostaki leijaalisi pöyränkulumalle.

Arkiaamuusin mua ei niinkää haittaa tämä näky, minoon niinsanotusti luovuttanu. Ei ny voi sanua, notta mä riemusta kiljahtelisin, mutta son niinku joku säätila tai muu luonnonilimiö, sinoot voimatoon sen eres. Sitä vain kattoo, notta ristus mikä viistosaret, mutta vettä ploosaa vain. Minen sille mitää voi, vaikka kuinka voivoottelisin. Näin se ny on, notten eres MINÄ mahara mitää sille, että mua vastapäätä ryystetätähän kaffia tuosta kirotusta kapineesta, eikä mun näkökentäs kaffia juora koskaa Hemulipoliisimukista. Vaikka se olis mun mielestä seksikkähän näkööstä ku tuollaanen kuppi lähestyys sänkisiä leukaperiä. Minoon kokeellu kyllä tuota seksikkyyskorttiaki jo, mutta son tuottanu vain hetkellisiä tuloksia. Aika pian on vastaavan mestarin käsihin hamuultu jo tuo kulumikas hirvitys. Mutta ei se mitää, moomma silloon perheen kesken, eikä tämä mutterkupin ilimestyminen aiheuta silloon mitää kiusallisia tilanteeta. Son ny sitte se ja sama..loppujen lopuuksi, mistä kukin kaffinsa hörppää. Me flikan kans valitahan kuppiamma tunnetilojen mukahan ( muumimukit toimii täs hyvin. Sen tietää jo, notta jos toinen juoo Haislulimukista, kannattaa valita sanansa tarkoon, Mörkömukin olles käytös...ei kannata puhua...tai eres lähestyä ) tai vuorenaikojen mukahan. Eisunkaa kukaa ny neitoperhomukista talavella joisi? ( Siis mun ja flikan mielestä ei tietenkää juo ) Sininen Taika taas kuuluu meirän mielestä hämärtyvihin kesäiltoohin ja syksyhyn ja talavellaki se käyy vallan mainiosti, mutta kesä...ei, NOT , ei mihinää nimes! SILLOON on neitoperhot tai muumien kesämukit ( eisunkaa ny niistä talavella..... niinku ei sitte taas muumien talavimukiista kesääsin saa juora ) Oikeastaan ny tuos ku selostin teille mun ja flikan kupinvalintakoodeja, mulle valakes samalla jotaki....sen lisäksi, että tuo mutterikuppi on sitte varmahan ku tehty, meirän isännän raksanmiehen kourihin, niin siinä samalla son varma valinta. Se ei aiheuta ennakootua enempää vitutusta perheen naisis. Sillä voi ristus sitä räpätyksen määrää, jos on otettu VÄÄRÄ kausimuki muumiista tai laitettu yleesehen käyttöhön joku jo tuotannosta poistunu yksilö...saattaa löytyä jopa pihaterassilta!!! Oon joskus tuonu sieltä pihanperältä kokolailla arvokasta ruskiaa Nipsumukia ja sykkeet oli korkialla. Onneksi isännästä näkyy tuolloon vain pakettiauton perävalot. Niinpä....siis valakoonen mutterimuki on neutraali valinta. Sen ei tartte kertoa mielentilasta tai vuorenaijasta. Viisas mies loppujen lopuuksi. Mutterikuppi aiheuttaa vain tasaasta mäkätystä ku taas "väärä" mukikoodi täs naisporukas voi aiheuttaa jopa pysyvän tinnituksen. 

Mutta sitte taas ihimisten aikana...ku minoon HUOLELLA valinnu astiaston, virittäny tunnelman ja tarkistanu, notta kaikki on komiaa ja kohorallansa...silloon mutterikupin ilimestyminen on vähintäänki kiusallista. Mutterikuppihan ei oo siinä kattaukses koskaa aluuksi...ei, se orottaa siä komeron perillä, oven takana OIKIAA HETKIÄ... Siinä vaihees, ku nauru on ylimmillänsä vierahien kans ja emännänki ote on vähä ehkä pääsny herpaantumahan...silloon, JUSTIHIN SILLOON, mutterikupin hetki on koittanu. Yhtäkkiä mä näjen sen silimäkulumastani...son jostaki teheny yllätyshyökkäysen mun Arabiooren keskelle. Miespuoliset vierahat pitää tätä varmahan täysin luontevana tai eivät yleensä eres kiinnitä huomiota, mutta kyllä naiset havaattoo tuollaaset seikat, ku mun täyrellisehen kalustohon on jostaki ilimestynuy TÄYRELLILNEN TUNNELMANTAPPAJA. Siinä sitte poskipäät kiristäen naureskelen, notta HUPS, mutterikuppihan siinä 90-luvulta päivää, enää puuttuu vain se lakalla nostettu ottatukka... Sitte siinä yhteyres tuloo yleensä keskustelua mutterikupin ylivoimaasuuresta, siinä kuulemma isännän mukahan kaffi pysyy kuumana ja son NIIN SOPIVA kaikin puolin. Siitä minen tiä...mutta kestävää sorttia se on. Nimittään ku SE ja joku Arabian tai Iittalan tuote kohtaa, arvakkaa, kumpiko menöö rikki? Ja arvakkaa ketä vituttaa ? Mutta sellaasta se on mutterikuppi on tosiasia, joka kuuluu mun elämähän...joka päivä..halusin mä tai en...Ei oo niin komiaa juhulaa, nottei sitä jostaki, johonaki vaihees kaivetaasi. Näihin kuvihin, näihin tunnelmihin.