Katto peilihin!

Moon täs ny pitäny jonku horvin tälläästä luovaa taukua. Tottapa son ollu vähä olosuhteeren pakostaki, ku minen oo oikeen saanu ittelleni täs sellaasta välijännestä, jotta olsin voinu KAIKES RAUHAS sitte alaata oikeen ajatuksen ja paatoksen kans kirioottaa. Moon varmahan siitä sortista vittumaanen ämmä, että mun pitää saara aina parota itteheni tarpeeksi kaikenmoosta, joka ylittää mun ärsytyskynnyksen ja sitte alaata naputtaa konesta. ( ristus, sillaako se ny onki, jotta kaikki mun postaukset lähtöö vitutuksesta? No eisunkaa ny  niin, nykki mullon kuplinu jo hetkestä tälläänen ajatus...notta "katto peilihin" ja siitä piisaa mulla kyllä kulukaa kuvamateriaalia ja tuollaa sivistynysesti sanottuna myös METAFORIA, ( kattokaaa kuuklesta tua sivistyssana, jonsetta tiä, minen ny siihen käytä aikaa, jotta mä pääsen ASIAHAN )

MUTTA TÄRKEEMMÄT ASIAT TÄS NY KÄRKEHEN. Kaikista tärkeen on tua MAINOS!!! Mähän siinä mainostan jäätäväs vaalianpunaases topis Barbielaukku olaalla mieheni kärentyötä. Täs mainokses on nykytietämyksen mukahan yks kirosana ja huutomerkki. SON VAALIANPUNAANEN FÄRI!!!!!!  Mä lujin, enny muista mistä, mutta jostaki netin syvistä syöveriistä, jonku tekstin, johona ruorittihin vaalianpunaasta ja pinkkiä färiä. ( JA NON MUUTEN SITTE KAKS AIVA ERI VÄRIÄ!! Mutta molemmat MUN lempiväriä ) Siinoli jotaki sellaasta, jotta jokku nykyäireet välttää ku ruttoa nuata färiä, flikkamukuloollansa. En sitte oikeen tiä, jotta mistä se kumpuaa, ku ny kumminki ollahan niin ristuksen kovaa suvaatsevaasta, nottoikeen. Tämä färi ny kuulemma kumminki  ALLEVIIVAA sellaasta sukupuoliroolitusta. Innokkahimmat on vissihin oikeen kakaraansa kans tapellu, jottei saa ny oikeen tykätä tuasta färistä....

Emmä kulukaa ny ymmärrä ollenkaa! Moon aikanansa foorannu flikkani ja sen huonehen ja kaikki niin ihanan pinkin sävyyllä ja kas, mulla kasvooki lumuavan kaunis SYYSPRINSESSSA, sei piittaa pinkin sävyystä, mutta voi, kuinka komiasti se hohtaa oranssin, keltaasen ja vihiriän eri sävyys. Ei oosi saatana tullu mielehenkää alaata flikan kans vääntämähän, jotta se tykkää "vääristä" färiistä ( mutta sei ny varmahan olsi ollu tarpeehinkaa, ku kysees ei ollu tuo kirottu ja kielletty vaalianpunaasen tai pinkin sävy! ) Ku kuulemma nua kauhiat färit tai lähinnä niiren käyttäjät mielletähän TYHYMIKSI ja YKSINKERTAASIKSI. Sellaanen blondin stereotypia. Mäki nauran blondivitsiille ja kerronki niitä ( se kuuluusa ja ristuksen tärkiä ittellenauramisen taito!! )

NOTTA SELLAASTA!!!! Niinku näjettä, mun peilistä kattoo aika useen VAALIANPUNAASEHEN pukeutunu nainen. ( hehkuvan pinkkiäki löytyy ja, mutten ny sitte tähän hätähän jaksanu plarata nuata tierostoja niin kauan, jotta olis löytyny sellaasia kuvia, mutta niitä ON ja PALIO!  Mutta sovitahan sillaa, jotta teen joku kerta aiva PIRUUTTANI pinkin päivityksen, ja siinon sitte oikeen varootukset, jottei yhtää kannata lukia, jos ei tykkää pinkistä )

TYHYMÄ ja YKSINKERTAANEN? Mä ny oon kattonu peilihin ja kieltämätä sellaasta naista en nuosta löyrä. Mä löyrän kyllä herkän (äärimmääsen) ja syvästi tuntevan naisen. Osa musta haluaa uskua sammakkarinssiihin ja pitää tietyllä lailla kiinni pikkuflikan unelmista, Barbiista ja My Little Ponyysta.....mutta....mulle on vittu, turha tulla toimittelohon paskaa, tyhymyyrestä ja naiviuresta. Minoon nähäny tämän melekeen puolen vuosisaran ( herrantähäre!!! ) kestänysen elämäni aikana tuulta ja tyventä.  Väitän tietäväni jotaki tästä elämästä, iloosta ja murehista, tulemuksista. Moon kasvattanu ittelleni vahavat siivet ja kiliven ja hyvän ittetunnon ( monen eteläpohojalaasen syntymälahaja ) MUN SILIMILLE EI HYPITÄ!!! Mamma pruukas sanua; " Katto ittes" ja niin minoon teheny. En oo koskaa ollu mikää hihittelevä "höpsö blondi" Paskanmariat!! Minoon itte teheny valintani, en oo keltää kyselly, enkä kysele. Miehet elämähäni ( tai nykyään kylläki MIEHEN ) minoon valinnu itte, en oo koskaa ollu kenenkää vietävis.

Vaalianpunaanen on färi muiren joukos. Ohojeeksi sanon, jotta jokahinen pitäköhön niitä färiä, joista tykkää. Aika useen ne omat lempifärit on niitä, jokka saa sut hehkumahan. Joilleki pikkuflikoolle tai jopa poijille voi tulla pinkkikausi. ANTAKAA TULLA!!! Se voi olla sen ihimisen färi tai sitte sieltä kuoriutuu joku muu, niinku meillä ny ne hehkuvan syksyn färit. Meirän äiteeren tärkeen tehtävä on olla lastemma TUKENA, eikä ny herrantähäre tappelemas  jostaki färiistä. Ei munkaa äitee oo tippaakaa pinkki, mutta ei soo kyllä multa sitä färiä sonkannu ja tälläänen musta tuli. Täski kuva moon rakkahan äireen tykönä, siskojen kans viihteelle lähäröös, eikä äitee sanonu mitää, muuta ku kehuu kakaraansa.

Ja tämän färiosuuren päätteeksi laitan kuvan mun voimakorusta. Sinä päivänä, ku Kalevalan Naisen Ääni ilimestyy vaalianpunaasella kivellä, mä PÄÄTIN, että nyt se koru on MUN! Mun mielestä on hauskaa kattella, minkälaasia färiä on ympärillä ja minkälaaset on kenenkäki lempifäriä. Ja jos...jos moosin ilikiä...itteasias yhtä ilikiä, ku sellaaset, jokka väittää, että vaalianpunaanen on tyhymien ja naivien färi....niin....mä voin vastata samalla mitalla. Mun mielestä vaalianpunaanen on ROHKEEREN ja ITTEVARMOJEN naisten VÄRI!!! Sitei epävarmat seinäruusut tohori leimaantumisen peloos käyttää. Joo, soli oikeen inhottavasti sanottu! Enkä mä ny oikiasti nuan ajattele. Mutta halusinpa nyvvain osoottaa,  kuinka ilikiältä tuollaanen huutelu tuntuu. Mä ajattelen näin; jokaasella on oikeus omihin lempiväriihin jo pienestä ihimistaimesta asti ja kuten sanoon, useemmiten non ne sen ihimisen OIKIAT FÄRIT!!!!!!

                   TAKAASI ASIAHAN; KATTO PEILIHIN

Molin täs yks päivä palatsikoirani kans kävelylenkillä ja niinku koiranomistajat tietää, tuloo nualla kävelyyllä hetkiä, ku koira haisteloo ja kierittää ittiänsä ikuusuurelta tuntuvan hetken ja kusoo monta litraa kusta. Siinon sitte omistajalla aikaa silimiitellä. Mun onneksi olimma sellaases kohtaa pöpelikköä, jotta mulloli sopiva näkyvyys uurella asuunalueella. Mä ihaalin sellaasta perunalooranmallista tupaa, johona oli akvaarioikkunat ja siältä näkyy komia ja minimalistinen, erittään skandinaavinen sisustus. Hetken maattelin, jotta mitä jos mäki ryhtyysin minimalistiseksi sisustuksen suhteen. Musta tulis sellaanen eteerinen ja hillitty ja elegantti. Mä jo mielesnäni muutin perinteestä, romanttisesti ja runsahasti sisustettua kotoani tuollaaseksi....elegantiksi ja minimalistiseksi. Mutta kotona tuli realiteetit vastahan. Mullon konttikaupalla tavaraa ja kuinka mun sisäänen Vilijonkka kirkuus kauhuusnansa, jos mun rakkaurella keräämät värikkähät mariskoolit, posliinikissat, enkelit, sammakat ja muut hörhellykset kerätääs pois ja tilalle tulis eleganttia eteerisyyttä. Ei.....en minoo sellaanen. Minoon tälläänen

Mä rakastan runsautta ja färiä ( HAA!!!!! MUUTAKI KU VAALIANPUNAASTA. MUTTA PINKKI ON HATTU!!! ) Mun koto tuluvii ja pursuaa. On färiä, on kohtalokasta mustaa ja kimallusta.  Siivouspäivinä se välillä vituttaa, mutta enimmän aikaa mä tykkään ja viihryn ja silimiittelen komiaa.

Ja antakaa anteeksi, mun on ny viä AIVA PAKKO laittaa kuva meirän joulukuusesta. Ku se, jos mikä oli minimalistisuuren vastakohta. Soli täysin ja kokonansa flikan käsialaa. Yhyres me päästihin hurmoksehen ja se kuvastaa meitä ja meirän sielunmaisemaa. Ja ku sitä purkasimma, meni siinäki aikaa. Ja jos haluan ens jouluna samanlaasen ( JA HALUAN!!! ) Mullon sitte 65 joulupalloa ostettavana, ku sev`verran niistoli flikan omia. Mutta jos komiaa haluaa niin...

Kauneus on kattojan silimäs. Mutta jonsei soo teirän mielestä komia, niin RUNSAS soli ainaki. 

Kyllä tuntuu aula tuan jäläkihin kauan aikaa tyhyjältä. Mutta kukilla oon sitte tuonu färiä ja runsautta aulahan. Ja kesäihimisenä mä kyllä täpäjän jo kesää ( ja LOMAA ja  VAPAUTTA ) 

 Kyllä, peilihin ku kattoo, siältä näköö välillä kovaaki selekiää, miton menos. Sisutuksesta näköö, minkälaanen lintu elää siinä pesäs. 

Mua kuvaa kyllä äärettömän hyvin mun kampauspöytä. Tuo musta naisfiguuri, niin kasari. Mutta niin äitiltä mulle nuoruures lahaja ja se KUULUU tuohon. Vähä son saanu osumaa jonku muuton yhteyres, mutta liimattuna son siinä. 

Peilihin kattoes voi kohorata oman muuttuvan ilimeensä. Välillä niin tällätty ja välillä taas "au naturelle" suoraa shabamista ja siinä luulos, jotton laihtunu, ainaki gramman. 

Välillä sieltä kattoo, onnellinen nainen jokon yllätetty kaulakorulla. Isänmaallisella sellaasella. Taiga-korun "Sinisielu " Suomi 100 juttu. Ja nainen on täynnä rakkautta ja onnia. 

Monenmoosta näköö peilistä. Silimät on sielupeili sanotahan. Ja nämä mun kotoni peilitki näimmä toisteloo erilaasia sielunmaisemia. Ne paliastaa palio. Väipähröksiä mun korosta ja siinä samalla mun sielusta. Mä tykkään kimalluksesta. 

No täs ny tuliki taas kläpötestä, enemmän ku maatelin. Mutta niinku mä varootin, moon keränny paatosta ja tuo färiasia meni ny vähä nuan niinku tunteehin. Ja jottei jäisi seki asia epäseleväksi niin MUSTA, son AINA mun lempifäri kans. Mikää oo tyylikkähämpää ku pikkumusta. Ja oikiastansa, se etton SINUT ittensä kans, son tyylikästä. Ei tartte yrittää luimistella tai lukia leherestä, mikon ny kehäkolomosen sisäpuolella "in" Mua ei pirujakaa kiinnosta. Mä nostan nenäni ja kattelen lakialle ja teen, mitä taharon. 

Ja on muuten kivaa, ku ootta käyny tää ahkeraa lukemas mun vanhoja tekstiä, vaikka tämä ämmä on hoinaallu pois näppäämistön ääreltä. Mutta nymmolin vaihteeksi tää käymäs, toivottavasti oli viihryttävää luejettavaa.