Ristus, minoon orottanu tätä päivää, notta saa iliman mitää isoompia ittensä fooraamisia siirtyä pihalle ja upottaa sormet multahan ja ruveta toteuttamahan ittiänsä. Fooraamisella tarkootan niitä kaikkia vaatekertoja joihinka pitää ujuttautua, notta voii suojata ittensä jäätävältä viimalta. Ny sai kumminki aiva topis ja shortsiis häärätä pihalla, eikä tullu vilu. Säästän teirän ny kumminki niiltä toppi- ja shortsikuvilta....annetahan mun ny vähä ruskettua ja kaikenlisäksi mullon sääres aiva mälyytöön musteloon. Ja EI, isäntä ei oo mua pahoonpirelly. Minoon vain teheny viimepyhänaikananki innokkahasti puutarhahommia ja siinä johonaki vaihees kolahuttanu koipeni johonki. Mulllahan on sen sorttiset kintut, notta mun vieres ei tartte ku vähä aivastaa, niin jo on sääres tai reires mulla ristuksenmoonen verenpurkauma.....Mutta hei, ei tämän ny pitäny mennä näin lääketieteelliseksi kerronnaksi. Takaasi siis puutarhaunelmihin.
Niin...sehän siinä vain on, notta päästäksensä tähän rentouttavahan vaiheesehen, johona eteerisenä ja suloosena istutetahan kukkia ja luorahan jotaki komiaa, pitää lähtiä kiertelöhön nuohin taimikauppoohin ( jois on yleensä aina tarjolla kaikkia muutaki ihanaa... joita on pakko hypistellä..eres vähä...ja jotaki kyllä tarttuu mukahanki...aika useen.. ) No, tottapuhuen en mäkää kyllä eileen olisi välittäny hikoolla autos ja ajella pitkin kaupunkia eri puutarhaliikkeeren väliä, mutta ku...son melekeen se erellytys notta sullon kukkia, sellaasia ku sä taharot, notta ne pitää toresta mennä AIVA ITTE hakemahan. Kukat ei osaa kävellä sun työ. Tämä tieroksi sille putkiaivolle, joka paistatteli päivää ( pihatöiren lomas ) ja ihimetteli isohon äänehen notta; " MINKÄTÄHÄRE sä NÄIN KOMIANA päivänä lähäret kauppoohin?!" En eres viittiny ruveta tuos kohtaa avautumahan määräänsä enempää, tyyryyn vain toteamahan, notta mä taharon istuttaa kukkia TÄNÄÄN ja ne kukat on niis kaupoos. Putkiaivo jäi pyörittelemähän päätänsä ja jatkoo Tarzanina allasbaarinsa maalaamista, piti vaimoansa hulluna. Tottapuhuen ku istuun autohon ja laitoon ilimastoontiasetukset kaakkohon, ajattelin, notta vittumaasta puuhaa tämon, siitei pääse mihinkää. Liikenteeski vain pelekkiä tientukkoja ja mä ainut ajotaitoonen ( omasta mielestäni ) siä kärsimäs niiren joukos. Mutta komeeta kukkia mä löyrin. Ei varmahan kovin yllättävää, jos sanon, jotta pinkin ja vaalianpunaasen erisävyys on puutarhani kukat tänä (ki) kesänä. Ja sitte löyrin tuon ylimmäs kuvas olevan komian ruukun. Voi ku mä siihen ihastuun, hellästi kannoon sinkkiruukkuni autohon ja ku tulin kotia ja kannoon aarrettani, tuota komiaa ruukkua ylähä, putkiaivo istuu terassilla kaffilla ja kattoo mun kantamustani ja sanoo; "Voi ku olis tullu puheeksi, olisit tuonu mullekki sangoon ku tartten työmaalla...." Ja korostan ny, jotta tämä lause ei sisältäny minkääsortin piruulua. Mies näki sangon....siinä ku mä näin siinä upean ruukun. Näytin sitte isännälle, notta täs on tällääset köyret ripoona....tämä EI OO sankoo, tämä tuloo meirän porraspäähän, tämon ruukku. Putkiaivoos kävi vain kohina ja siä varmahan jotaki levykettä aleettihin asentamahan jo uurestansa, ku mä sanoon, notta ei tämä ny kaikkiien halavin versio eres ollu. Joimma kumminki kaffit sulas sovus ja mä orotin sormet syyhyten, jotta pääsen toteuttamahan ittiäni.
Ja niinku kuvista voi päätellä, mun luovuus on ollu huipus. Nuo paljun vierellä olevat kukkaruukut ja tuo herkkä tyttö lintuunensa ovat mun lempparia. Tyttö ja lintu on tuliaanen äitiltä, mulle äärettömän rakas. varoottelinki jo nopsajalakaa ( Timoa ) notta pareet olis, että tyttö säilyys vahingoottumattomana. Senki tähäre nämä kuvat on lempparia, ku ne osoottaa, että tämä alaterassi alakaa hahamottua sellaaseeksi, josta mä tykkään. Sen päivät vastaavan mestarin lastauslaiturina ovat historiaa. Siihen on tulos hyvää vauhtia olohuoneen jatke. Ja komia sellaanen. Ja joo...on vastaavalla mestarillaki osuutta asiahan, sehän on suunnitellu ja toteuttanu taloon, terassin ja tuon paljun ympäristöönensä. Ei se turha mies oo, ei tosiaan. Mutta lastauslaituri silton ny poistunu, mutta uskoosin, notta seki viihtyy täs ku on komiaa. Monet komiat ehtoot on perheen kesken paljus istuttu ja monet skumpat poksautettu. Yks pullo poksahti kodinhoitohuonees siihen mallihin täs kerran, notta päästihin isännän kans kuuramahanki kodinhoitohuonetta shampanjalla. Sopivaa perjantai-illan puuhaa.
Ja se kuuluusa pesäriipputuoli oleeloo kans tällä terassilla, kuvaan sen sitte ku minoon sen kunnolla sisustanu. Joo-o!! Se KUULUU sisustaa. Sitte näjettä.
Ja sokurina pohojalla. Nämä lyhyryt.....NYT ne on siinä kohoras MIHINKÄ NE KUULUU!!! Voi ristus, ku mun silimäni lepäjää. Seuraava projekti onki tuon eres olevan istutusaltahan täyttäminen mullalla. Komialta näyttää, pitää käskiä äiteeki kattomahan, ku lamput on aseteltu sillälailla ku taiteellinen silimä sanoo. Kyllä tämä puutarhaalu vain on mukavaa hommaa, pitää vain hommata jonkulaaset säärisuojat, notta säästyn enemmiltä musteloomilta. Niitä sääriä ku tarttoo kuluvana kesänä hyppööttää vähä muillaki terassiilla, ku kototerassiilla. Notta sellaasta....tairan lähtiä jatkamahan tuota puutarhaprojektiani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti