Kesälomalaasen kiiruhut

Kyllä son kulukaa velohoa, nimittään tämä kesälomalaasen arki. Kuinka nopiaa musta kuoriutuukaa se sosiaalisesti työrajootteenen hainavaappoo. Mutta näimmä kiirusta pitää hainavaappoollaki. Kyllä se kulukaa työstä käyy, ku pitää aamuusin päättää, notta liottaako sitä varpahiansa omas pihas uima-altahas vai lähtiskö sitä oikeen Yyterihin.

No se Yyteri.....son kans sellaanen takuuvarma paikka, johonka ihimisen vain KUULUU päästä. Ja se Yyterin hieta....siton sitte kulukaaa aiva jokapaikas, niis hienoosis hieranjyvis on sama ominaasuus ku joulukuusen neulasis. Niitä vain löytyy ja löytyy ja löytyy..... Itteasias, siinä keskikesän tunnelmis ku VIÄKI jostaki löytyy se kuuluusa melekeen viimeenen neulanen, SILLOON on ihimisen oikia aika pakata kimpsut ja kampsut ja lähtiä viettämähän kesäpäivä Yyterihin. ( Vastavuoroosesti sitte Yyterin hietaa löytyy joulusiivojen yhteyres, vaikka ikivilijonkka joka viikko siivuaaki )  Ja voitta vain kuvitella, kuinka mä pakkaan. Kyllä niis pakkaamispuhiski pysyy työrajootteenen hainavaappo kiireesenä, eikä palakkatyö käy eres mieles, muuta ku vastenmielisenä hämäränä väipähröksenä ikikiiruhusta. Tosin kiirus son hainavaappoolla pakateski. On kiirus elämähän, nauttimahan ja lataamahan akkuja.

Saatei son kulukaa tarkkaa ja aikaavievää puuhaa, ku pitää saara ittensä Yyterilaihin. Pitää löytää sopivat ranta-asusteet. Sellaaset, jokka on komiat ja sopiivat kaikkehen. Ja kyllähän ny vähä pitää bling blingiä olla rannalla. Niin komiasti sellaanen sitte auringonvalos kimalteloo ja sitäpaitti Yyteri on justihinki sitä kylän kohoras olemista, silloon KUULUU olla komiaa jo aiva lähtökohtaasestikki.

Niin...mummielestä tuo sormuski ny esimerkiksi...sehän ny herrantähäre KUULUU nuohin mun uusihin uikkariihin. Iliman sitä kokonaasuus ei olisi täyrellinen.

Ja suloosehen mopsipussukkahan, joka on muuten lahaja tytäreltä, siihen voi kätevästi pakata hätävara kosmetiikat. Aiva vain kulukaa siltä varalta, jos sellaanen katastrofi käyys, notta ripsifärit leviääs. Minoon tarkka sellaasista asioosta....lomallaki. Ja tälläästen mopsipussukooren pakkaaminen pitää mun kiireesenä. Mutta kummasti son sellaasta kiirusta, jokei aharista tai nosta ressikertoomia, son vain sellaasta sopivaa ja kutkuttavan mukavaa kiirusta. Mukavaa ja kutkuttavaa...sellaasia non lomalaasen kiiruhut. 

Tottapa lomalaanen kattaa komiasti ja huolella....rannallaki. Ja joo, näittä aiva oikeen!!! Mutterikuppi on salamatkustanu Yyterihin asti, siitäki huolimata, että olin komiat Arabian kesämukit mukahan pakannu koko perheelle. Joinki velehosti se vain ilimestyy jostaki. Enkä haurannu sitä SYVÄLLE hietahan....vaikka mieli olis tehenykki. Mulla taisi sitäpaitti olla vähä kiiruski, notta kerkiää meres olla ja rantaviivaa pitkin kävellä ja hieralla makoolla ja ratkoa ristisanoja ja lukia ja plarata puhelinta ja ..... tuumaalla. Ei sitä ny hullukkaa kerkiä mitää kuppia hietahan haurata. Ja taitaas se olla vastoon luonnonsuojeluperiaatteetaniki. 

Sitä paitti flikan sandaalikki näytti niin somilta ja suloosilta sinä hieran päällä, ei siinä raaski mitää suurempia kaivauksia aloottaa. Se ku vain ihaaloo näitä näkymiä, kuunteloo lokkien kirkunaa, se on asia joka pitää mun, kokovartalo-hainavaappon kiireesenä. 

Ja on ny toki muitaki asioota, joita mä teen näin lomalla. Mun pitää välillä käyrä flikan kans herkuttelemas. ( Voi ku raskasta, mutta mä uhuraurun ) 

Välillä tällääsiä, välillä jäätelöä ja sitte välillä mansikoota. 

Niitä mansikoota käytihin flikan kans noukkimas Fyrrykyrööstä, samalla ku oltihin muutenki pohojanmaalla. Kyllä se noukkiminen aiva työstä käy.....olletikki ny mun tapaukses, ku oon jo joinki tuosta työstä keriiny vieraantua. Mutta kokolailla nopiaa mä palauruun ku siä mansikapaikas saa nauttia aina donitsikaffit urakan päälle. Ja taas mä vain uhurauruun ja vetäästihin flikan kans donitsit. Hyvä jäläkkäri muuten mansikoolle. Ja ku ny sanomataki on selevää, notta mässäälyksi son tämä mun lomani menny ( ei auta vaikka käynki juoksemas, sillä NIIIIIN palio mäkää en pysty juoksemahan, notta nuo herkut voiis kaikki jättää lenkkipoluun varrelle ) Ei, ne, miten onnistu pirottamahan Äyhöjärven ympärillle, ne mä LYMYTÄN: Niinpä mä pukeurun mustahan. Musta väri HEIKENTÄÄ, sillälailla mun mamma pruukas sanua ja voisin kyllä toreta Hänen olleen oikias. Varma joskin vähä kuuma valinta näillä helteellä. 

Niin... ja sitte on viä Teuva. Mun rakas Teuva, mun synnyynpitäjä. Paras paikka mailmas. Kyllä mun pitää siä lomasta viikko saara olla. Siä on mun rakkahat. Siä on mun syrän ja sielu. Kylloli voimaannuttavaa flatkottaa siä rääppöösiskoon kans, joka myös rantautuu Raumalta sinne. Johonaki vaihees mä luulin, notta nauruhunki voi kuolla, mutta ei me sitte kuoltukaa. Päinvastoon taisi tulla vain lisää vuosia. Notta sellaasta. Minoon ollu olovana niin kiireenen, etten oo keriinny tännekkää teille kiriootta, mutta ny mä päätin, notta läppäri aukee ja mä purkaan tänne tuntojani. Sellaasen havaannon oon teheny, notta aika mun ei ainakaa pitkäksi tuu...on tämä lomaelämä sevverran mukavaa. Voisin jatkaa tätä seuraavat sata vuotta, eikä tekisi tiukkaakaa!!!