Soli jotakuinki tälläänen näky äiteen olokkaris ku Raumalta oli neliä naista saapunu äitiä ja mamia ilahruttamahan.Voi ristee sitä pakkaamisen määrää ja kaakatusta ja hurmosta ku näitä upeeta laukkuja soviteltihin mun pikkucitroenin uumenihin. Eihän siinä mitää muuten, mutta sinne piti mahtua viä neliä matkustajaaki, turvallisesti. Kyllä me siinä kulukaa onnistuumma. Moomma rääppöösiskoon kans siivoushulluuren lisäksi viä tilaihimeetä. Me kyllä pussitetahan, viikatahan ja melekeen Elvi Räpääjän tavoon vaikka viä pakastetahanki, jos tarve vaatii. ( Elvi oli pakollinen viittaus Nopolan sisarusten mainoon lastenkirjasarjaan Risto Räppääjään, kannattaa lukia kakaroollensa, minoon lukenu omalleni ja on teheny vaikutuksen ) Mutta tästä laukkumäärästä voi päätellä, notta omenat ei oo kauas puusta puronnu. Komiaa pitää olla kylän kohoras, ilimanmuuta. Täs kasas on neli- ja kolomekymppisten äiteeren laukut sekä 16- ja 8-vuotiairen laukut. ja niiton sitte muuten funteerattu Rauman suunnalla. Sillaa justihin, notta mikä sopii mihinki asuhun. Eihän se ny oo ollenkaa yhyrentekevää minkälaasen mosselon kans sitä kylille lähtöö. Mun oli pakko vähä kuolata tuota keltaasta pinkkirusettista Ted Bakerin laukkua, joka on rääppösiskoon. Siloottelin sitä salaa, mutta en silti suostunu vaihtamahan tuota kruunulla varustettua Anna Nicole Leetäni tuohon. Mutta omieni LISÄKSI ottaasin sen ilimanmuuta. Rääppöösiskoo ei kumminkaa suostunu tähän eherootuksehen......ihime nipo. Joo...moomma maharottomia. Isäntä sattuu olemahan korolla, ku me rääppöösiskoon kans raijattihin selekä vääränä meirän ja kakarooremma laukkuja autohon. Se tuli jo siihen häsyyhin ja ihimettelemähän, notta KUINKA KAUAN moomma oikeen ajatellu olevamma liesus. Sen silimihin tuli tyhyjä katse ku rääppöösiskoo kätevää vastas, notta eisunkaa moo ny pois ku kaks yätä vain. Miehen putkiaivoos kävi varmahan kova kohina ku data yritti tieroottaa sille; "kaks yätä, lukematoon määrä laukkuja" ..... Se varmahan yritti jopa toppuutella liikenneturvalisuuren nimis, mutta me vastasimma varmahan kvartettina, nottta mooma naisia. NAISIA isoolla kiriaamilla, moomma komiaa kylän kohoras, maksoo mitä maksoo. Laukut pysyy föliys, ennemmin poistetahan autosta vaikka vararengas, ku yhtäkää Ted Bakeria tai Anna Nicole Leetä.
Niin....... Siitä kylän kohoras komiaa olemisesta. Mähän oon toimittanukki teille notta sisustamisen lisäksi mun estetiikkavaatimukset ulottuuvat myös muhun itteheni. Minoon kova tälläämähän. Mä tykkäään monien kanssasisarieni tavoon kaikenlaasesta komiasta. Mä valitten vaatteeni, kenkäni, laukkuni, koruni ja muut asusteeni aina tarkoon ja tilanteiren mukahan. Mullei oo yhtää yhyrentekevää, miltä mä kulloonki näytän. Oikeen tärkiää tämon mulle ku lähestyn rakasta eteläpohojanmaata. Tälläästä visiittiä varte minoon tuumannu asusteeni mielikuvis jo monikertoohin enneku sitte käännän virta-avaanta citroenisnani ja korkkarijalaka painaa sirosti kaasupolojinta ( ahhh, mitä naisellisia kielikuvia taas ) Niin........ tehän varmahan muistatta tai ainaki mun naamakiriakaverit muistaa, kuinka lujaa mä hehkutin mun uusia silimälasiani täs talavella. Mähän oon sokia ku lepakko. Minoon ollu kaharentoista ku oon saanu ensimmääset silimäklasit ja silloon silimälääkäri kysyy multa näkötestin jäläkihin, notta millä minoon tänne nähäny tulla.... Notta joo.... kokolailla oon sokia. Kuustoistavuotiahana minolinki sitte jo kurkkuani myöre täynnä silimälasia, mä hommasin piilarit ja elämä rillipiruna oli vain ohkaanen muisto. Kaikki nämä vuoret minoon ollu enemmän ku tyytyväänen piilariihin, eikä niiren kans oo ollu ikänä mitää isoompia murehia. Sitte parikymmpisenä Timon nuorikkona mulle tuli Timon kannustamana mielehen, notta voisinhan mä silimäklasiaki pitää....JOSKUS ja nehän voi olla aiva komeetaki. Silloon hommasinki sitte sellaaset Saloran kokooset, ku oli silloon muotia ja ny ovat muuten taas. No tänä talavena mulle tuliki sitte KUNINGASAJATUS, notta mähän voisin hommata toisekki silimäklasit, justihin sellaaset Saloran kokooset, jokkon ny niin IN ja sitte viä aikaamyöre vaikka viä kolomannekki,jokka olis tyyliltänsä taas sitte vaikka vaaliammat ja aiva omansalaaset. Pääasia, olis että mä voisin suhtautua niihinki niinku asusteehin, niitä voi vaihrella tilanteeren ja mielialojem mukahan.
Tällääset oli mun tuumingit ja voi ristus mä hehkuktin uusia silimäklasiani. Ja sitte se tuli......silimätulehrus. Tarkemmin sanottuna luomenreunan tulehrus, joka sitte äityyki aika pahaksi. Soitin jo silimäasemallekki ja nuori myyjätyttö tarjos mulle lääkäriaikaa, mutten mä ny huolinu. Perjantaipäivä ja kaikkia. Sunnutaina ku silimä oli melekeen muurautunu umpehen ja toinen puoli päätä sykkii kivusta, mä oli jo valamis silimälääkärille. Mä sainki aikamoiset tropit oikeen antibioottikuuri ja kahareksi viikoksi voiretta silimähän. Ja sitte tuli tuomio..... " Nyt sun TÄYTYY pitää sankalaseja niinkauan että tämä silmä on KOKONAAN, KUNNOLLA parantunu....." Voi V...U!!!!!!! Yhtäkkiä mun valtas taas se tunne ku silimäklasit AHARISTAA!!!! Ei auttanu vaikka noli kuinka uuret Versacet ja niis oli bling blingiä, noli kumminki SILIMÄKLASIT ja MÄ VIHAAN NIITÄ!!!!! Mähän olin pitäny niitä jo neliä päivää putkehen ( niin kauan ku silimä oli ollu kipiä ) ja ny niitä saatanoota pitääs pitää määrittelemätöön aika. Niin kauan ku son parantunu. ( arvakkaa oonko raotellu luomiani suurentavan peilin eres monta kertaa päiväs ) No tropit on tehonnu ja lähellä on, että saan taas käyttää piilariani. MUTTA.... Teuvan reisun ne silimäklasit osittaan latisti. Se ei oo kulukaa sama asia valita aamulla laittaako JOMMATKUMMAT silimäklasit vai PIIILARIT. Son musertavaa ku pitää vain valita JOMMATKUMMAT silimäklasit. No mä valittin sitte marttyyrina ne uuremmmat ja isoommat juhulakäyttöhön ja ne vanhemmmat ja pienemmät sitte oleskelukätttöhön ( joo-o tarkkaa on .. ) Kokosin itteni ja startattihin pohojanmaalle. Koin klasiista huolimata olevani komia nainen. Kohti pohojanmaata ja kaiken lisäksi kampaajan kautta, juuri blondattuna. Siinä ku sitte äiteen työnä keittiös paistattelin Marilyn-olotilasnani ja pöyhiin naisellisena tukkaani ( silimäklasiis ) viereheni ilimestyy rääppöösiskoon flikka. Hän katteli mua päästä varpahisihin, mittaali arvostelevasti. Sitte hän kysyy huolestunusena: " Kummitäti.....pitääkö sun ny kokoajan pitää noita silmälaseja? " Vastasin notta kuule joo-o, niinkauan että mun silimä paranoo kokonaan. Onko nämä sun mielestä sitte joinki rumat?" Tämä Rauman muotitietoosin ilimestys kattoo mua tarkoon pillifarkuusnansa ja leopardipuserosnansa ja totes ykskantahan; " Kun nyt kysyit, niin joo, on ne rumat...." Siinä sitte yritin koota ittetuntoni rippeetä.... Mutta lisää oli tulos. Ehtoon kulues poistin silimämekit ja vaihroon silimäklasit niihin pienempihin ja vähä vanhempihin. Rääppöösiskoon flikka purjehti taas jostaki mun vierelle, tällä kertaa tyylikkähäs kissa-yöpairas. Kattoo mua kauan ja hartahasti. Sitte se tokaasi, notta " Voi kummitäti....onneksi sulla on kuitenki ne kauniimmat lasit, nuohan on aiva kauheat!!!" Siinä kohtaa mä otin jo lohtua punaviinilasista ja rääppöösiskoo nauroo vahingoniloosena soffannurkas. Seuraavana päivänä siskoonmies ihimetteli suurehen äänehen mun MAHAROTTOMIA silimäklasia ja totes nottei Teuvalla AINAKAA kukaa pirä tuollaasia. Mä yritin siihen sitte puolustatua, notta kyllä tällääset on ny muotia ja nämon aiva uuret justihin helemikuus olivat tullu Silmäaseman hyllyhyn. Ja kyllä, minoon viäki sitä mieltä, notta non komiat, mutta silloon ku mun valinnanvapaus rajoottuu, mulle tuloo asenne ja elin kasvaa ottahan ei voi mitää. Mutta ei enää kauaa ja mä oon VAPAA rillien kirouksesta!!!!! Sitte viä alakuviikosta Rauman cittaris lyötyä lyötihin. Olin hakemas Malfoylle mahapullia, suoraan varastolta ja neuvonnan naismyyjä kuvaili mua varaston pojalle; Siihen palvelupisteelle tulee tämä asiakas....vaaleatukkainen nainen, kiva saparokampaus ja ...... ( mä jo ajattelin joo piisaa, EI TARTTE SANUA SITÄ!!!! ) ....ja hänellä on SILMÄLASIT. Lähärin siitä sitte tepsuttelemaan palvelupisteelle ja musta tuntuu että mun pään päälläki luki, jotta SILLON SILIMÄLASIT!!!!
Emmätiä....mutta mulle ja rääppöösiskoolle tapahtuu aina jotaki, ku lähäremmä pohojanmaalle. Meirän persoonat muuttuu siinä kohtaa ku eteläpohojanmaan kyltti on ohitettu. Ääni kohoaa ( jos maharollista ) ja siinei ny oo eres mitää merkillistä. Mutta meistä tuloo sotkuusia ihimisiä. Meistä, joista toinen eli rääppöö pärähyttää rikkaimurin päälle jos joku sen perhees eres ajatteloo ottavansa keksin. Se imurooo, pyykkää ja pyhkii pölyjä tauotta, sen laattialta vois huoletta syörä. Ja mä mä kans kulien melekeen tauotta vanhan hammasharian kans kiilloottamas hanoja ja laattojen reunoja. Pyhkiän, imuroon ja järiestän ja menetän yöunet jos tiän jonku looran olevan epäjärjetyksen tai vaatepinkan olevan vino. Mutta sitte ku saavumma pakaasiamma kans äiteen työ se alakaa.....mylläkkä. Me vaiharamma vaatteeta, koruja, törmäälläähän toisihimma ja vaatteeta on JOKAPUOLELLA meirän kamaria. Siinä vaihees ku mun, ikivilijonkan yöpaita suhahti Kirsin naaman ylitte, ennekö ruvettihin nukkumahan ( mä en VOI nukkua yöpairas, mä tukehrun, kuristun, kietourun siihen ) Kirsi pyrsähti nauramahan ja teki tämän havaannon; " Voi V...u Virpi, ooksä havaannu minkälaasia homssuja meistä tuloo? Herrantähäre tää lentelöö rettuja mun naaman ylitte jo öisinki. Siitä kirposki eri naurut. Ja toinen tilanne, ku meirän ylivertaasuus tuli vähä merkillisehen valohon. Olimma äiteen kans kaupas ja äitee on tarkka. se käänteli tarkoon makkara- ja pihvipakettia enneku pystyy valittemahan. Mehän loimma rääppöösiskoon kans jo toisihimma merkitseviä katseeta ja huokaaltihin, voi tuota Lissua, onko se niin nuukaa, eisunkaa meilloo tää ny kokopäivää aikaa olla!!! Äiti-raukkaki jo varmahan kärsii tyttäriensä mulukooluusta. Mutta .....sitte.....tultihin sidukka- ja lonkkuosastolle.....WONDERLAND!!!!! Kyllä alakas Virpi ja Kirsi klipottamahan ja taas törmäältihin toisihimma soittetihin jo parit puhelukki; mitä me otamma täältä ehtooksi? Voi täälon näitä palio ja emmoo tälläästäkää nähäny. Äitee tuli jo kattelemahan, notta mihinkä ne ny jäi....no valittemahan illaksi saunajuomia....tietty. Äiti katteli lakialle ja me ei eres viä silloon ymmärretty mitä siinoli ihimeelllistä, kyllä lonkeroota voi valita puoliki tuntia....Matti-lonkeroohin pääryttihin. Hyvää oli. Teuvan reissu oli kokonaasuutena oikeen rentouttava, ainut vain etten keriinny tänne viime pyhänaikana mitää toimittaa. Mutta ajatellahan se näin minolin keräämäs tänne aineestoa ja täs sitä ny oli. Olokaa hyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti