Mihinkä tiikeri rairoostansa tai pantteri pilikuustansa .....

Tai itteasias tämän mun postauksen nimi voiis olla hyeenanaisen paluu. Nimittään tuos kuvas mä poseeraan mun ihanan HM-löytöni, pantteri - TEKOturkin kans. Erellisvuonna ku  onnellisena pyörähtelin tämä silloon uus ihanuus päälläni meirän aulas, isäntä kattoo hetken mun steppaalua ja totes ykskantahan; " Jaha..ny on sitte hyeenatakkiki..."  Joinki tuo hyeena-määritelmä ei kalskahtanu korvahan niin ihqunaiselliselta ja sensuellilta, ku tuo PANTTERIkuvio mun mailmankuvas antaa ymmärtää. Mutta, hyeenatakki....toresta joo...  no hyvät naurut siitäki luonnehrinnasta saatihin aikahan.

Mutta tavoolleni uskollisena, minoon oman tieni kulukija tyylillisesti. Mä tykkään ja oon aina tykänny pantterikuvioosta. Niiren kissamaasuus on torestaki sensuellia ja naisellista. Vaikka onhan niis parodianki maharollisuus. Kaikes on ....aina. Ja mun tuntien meen tietty joskus heleposti överiksi. Mutta osaan myös teherä ittestäni leikkiäki. Ja flikan kans oomma siinä oikeen hyviä. Kerranki, ku yhyres kaupas sovitin sellasta leopardikuvioosta toppatakkia, flikka hiipii mun taa hiliaa ja kuiskas; " Mother....no, it`s wayyyyyy too Yetta.... " Son sisäpiirijuttuja, liittyen yhtehen meirän amerikkalaasehen lempparisariahan, Nannyhyn, johona kyseesellä Nannylla on dementti, mutta iloonen  isoäiti, jollon palio kimallusta ja leokuviota.

Mun postauksen varsinaanen pointti lähti kumminki kulukaa kauppakeskus Myllystä. Molin nimittään siä täs viime maanantaina. Silloon oli oikeen ristuksen kova pakkaanen ja niinpä päätin heittää lemppariturkkini niskahani. Sinne mä sukelsin kauppakeskuksen sykkeehin. Väläppäsin sitä tarjontaa ja nautiin koko syrämeni kyllyyrestä. Tämä päivä olis käytettävänä kulutushysterian alttarille, taustamusiikit soii mun korvis kutsuvasti ja jokapuolella kiilti ja kimalteli. Minen oikeen eres meinannu toittaa, notta mihinkä mä esti ryntääsin.

Sitte tapahtuu JOTAKI .... Siinä, ku olin jo jonkunäköösehen transsihin vaipumas kaikesta ihanasta, siinä samas, samalla rekillä pyörii kaks naista. Toinen niistä piteli jotaki vaatekappalesta ja sanoo oikeen niuruusesti toiselle naiselle; " Tos on kans semmone  kuosi, jota mää en ikin` eläissäni päällein pistäis..... " Toinen yritti selevähän toppuutella kaveriansa ja pinaji jotaki sensuuntaasta, ku että; " No..älähän nyt sano... " Sitte mä nostin katseeni .... joo-o!! Justihin sellaanen puolivittumaanen hymynkares huulillani ( flikka aina sanoo, notta son yks mun hyytävimpiä ja vittumaasimpia ilimeetäni )  ja kattoon, notta MIKÄHÄN se SELLAANEN kuosi nytaassitte olikaa .... ? Olletikki ku se kaveriki oli jo aiva sennäköönen, notta se tarttoo pian lisähappia. Ja aiva oikeen, justihin niinku mä arvasin, tällä naisella oli ollu hyppysis LEOPARDIkuvioonen pusero, jonka soli ny nopiaa hikisistä sormistansa irroottanu. Ny jos oot sitä sorttia, notta pahootat mieles kovaaki heleposti, lopeta lukeminen tähän. Tai ainaki skippaa seuraava kappales ylitte. Tai sitte, kattele nuota mun lataamia kuvia tuonnempana. Nimittään mä meinaan ny vähä avautua..... Enkä mä meinaa ny olla kiltti, enkä kohtelias, niinku äitee on opettanu. Ei, ku mä meinaan ny vähä sivallella sanansäilällä. Ny on muuten viimeenen hetki skipata nämä sanat, niistä voii tulla haavoja sieluhun....jonset sitte oo itteki hyeenanaisia tai sitte sellaasia ymmärtävä mies, siinä tapaukses sä ymmärrät kyllä ja kestät tämän.

Noli kulukaa ku hirastetusta vilimistä, ne seuraavat hetket. Mä tuijottelin nuota naisia ja ollettikki sitä, "joka ei IKIN```````eläissään pitäis tuot kuosii..." Siinä ku kyseenen harmaavarpuunen alakas saara eres jotaki  muutaki sävyä, kuten punaasta färiä poskillensa se alakas pakittaa tuulipuvusnansa takavasemmalle. Sillaa, ku pruukatahan sanua notta menöö "häntä koipien välis" MÄ jäin siihen rekille seisomahan leuka pystys, vittumaanen hymynkares huulillani ja seurasin ku parivaljakko hävis vissihin häpeellen ( tai ainaki se toinen häpes sen "IKINNNNN ELÄISSÄN" tyypin puolesta )  Harmi sinänsä, notta hävisivät. Sillä tällä eteläpohojalaasella ämmällä olis ollu kyllä pari tarkoon valittua sanaa sanottavana. Niin notta mitäkö minoosin sanonu ... no emmätiä ... kai jotaki sellaasta, notta kahistele ny kuule kuria ruttuturpa, tuulipukuunes toresta loitommalle, kattos KU KOMIAT JALOOTTELOO NY!!!!!! Joo, MÄ TIÄN!!!!!! Oli rumasti ja ilikiästi sanottu. Oli oikeen inhottavasti ja loukkaavasti sivallettu .... mutta ku .... tiättäkö mitä, minäki oon joskus aika vittuuntunu niihin stereotypioohin siitä, kuinka naisellisesti pukeutuvat naiset olis joinki "halapoja" "tyrkkyjä" tai vaikka sitte tuolta itärajan toiselta puolen ( ja mitä siinolis sitte vikaa?)  Ja kuinka monikertoohin oonkaa niihin stereotypioohin törmänny. Minoon johonaki aikaasemmas postauksesnani kirioottanukki, notta kaikki naiset on kauniita, ku kantaavat ittensä kauniina ja ennenaikkia PITÄVÄT itte ittiänsä kauniina. Kauneus ei oo kiinni kiloosta, tyylistä tai mistää muustakaa sellaasesta. Mutta jos on katkera....silloon on automaattisesti ruttuturpa = ruma. Minen oo mikää tuulipukutyypi, mutta mulle on okei, jos joku niis viihtyy.  Ei soo multa pois, mistä ittekukaki tykkää. ( Tuo mun äsköönen purkaus ny oli sellaanen...vihanpäis mielehen tullu, vähältä takaasimaksu sille IKINNNNNN`ELÄISSÄIN-tyypille. Mäkää en ristus ikänä menisi saatana tuulipuvus shoppaalemahan, mutta ennen tätä ärsytyskynnyksen ylitystä minolisin pitäny tämänki asian omana tietonani. Notta sori ny.... )  Enkä mä voisi nähärä ittiäni Marimekon tasaraita yöpairas. Mulle son ehkääsyväline. Tosin sen lamaannutavat vaikutukset saattaa olla jopa strelisaation kans samaa luokkaa. Mutta joo.....joku niistäki tykkää ... mä en. Mä voin rauhas käpertyä stereotypioohin, notta minoon yksinkertaanen flatkotes, sellaanen mitääymmärtämätöön bimboblondi. Kerranki, ku oltihin joskus vuosia sitte lähäröös isännän kans risteelylle, siinä terminaalis istuu mua vastapäätä kaks vanhempaa miestä. Sitte ku isäntä lähti johonaki käymähän, totes toinen mies siinä kaverillensa; " Katso ny, tuonkin on pitänyt nainen itselleen Virosta hommata..." Voitta kulukaa vain kuvitela sen tunteen, ( puolin ja toisin ) ku isäntä tuli takaasi ja mä oikaasin itteni ja sanoon, selevällä eteläpohojammaan murteella; " Eikähän Tarkka lähäretä menemähän tästä....minoon ny kuullu tarpeeksi! " Notta sellaasta.... eikähän sollu ny tarpeeksi avautumista. Mutta sitte viä tähän lopuuksi maattelin larata kuvia mun leopardikuvioosista asuusta.....joo....on niitä toresta muutama ....

On iliman kimalletta ja kimalteella

On erifärisiä, luonnolisesti mun lempifäriis

Löytyy toki harmaanaki ( eikä harmaavarpuusis mitää vikaa oo ) 

Sitte on tietty tuo lumileopardikuosi ja laukkuja löytyy kans. Tuo alimmaanen on SE, jonka kerran flikan sanojen mukahan vainusin yhrellä reisulla ja isäntä yritti mua eksyttää, mutta flikka totes sen olevan turhaa, ku äiti kerta oli jo vainunnu upean laukun. 

Laukkuja mulla ny tietty löytyy täs lempparikuosis, usiampiki kappales 

Ja niin....on se lumileopardi komia  kesälläki. Olletikki ku siton ripotelu VÄHÄ sinne joukohon. Niinku täs mun lempparihaalaris on tehty. 

Komeeta non ...mun mielestä ja niiton tullu haalittua.... 

Ja herraie!!! Mitähän se "EI IKINNNN-tyyppi sanos TIIKERI-mekosta. En tiä, muta mä viihryn siinä. 

Ja oomma järkytäny läheesiäni tällä toppatakkilöyröllä. Son Teuvalta Rose Madeleinesta. Ja kuvasinki sen tuon Eiffelintornilampun vieres,ku tämän takin alakuperä on Ranskas. Tiän yhyren toisenki naisen jollon samanlaanen. Son Teuvalta, son munn siskoo. ME tykkäämmä ja palio. 

Ja nuo yksityyskohorat....non täs takis se JUTTU. 

Ja on mulla ny toki aiheesehen sopivia korujaki. 

Ja tietty löytyy leijonanpääki 

Siinä tuliki sitte pemotettua tämän hyeenanaisen komeroota. Kai soli varmahan vähä sillaaki, notta ny se koira älähti, johonka kalikka kalahti. Mutta totuuren  nimis mä osaan teherä kyllä ittestäni leikkiä ja suvaatten kanssasiskojeni tyylit, aiva kaikki. Mutta joskus sitte tuloo vain niitä päiviä, ku ei vain jaksa tai viitti kuunnella ja kattella sitä marajamista. Emmäkää käy marajamas Marimekos ja sitäpaitti on siäki palio komiaaki. Ja täs kohtaa pitääs kans muistaa tosiasia, että kauneus on aina kattojan silimäs. 

Hyeenanainen kiittää ja kuittaa. Loppuhun viä kuva mun leopardipatsahista. Toises on kolohuki, muistona isännän imuroonnista vuonna 1992. Mutta son jo sitte toinen tarina. Näihin kuvihin ja tunnelmihin.